Olo on jotensakin vielä sen verran tokkurainen, ettei mieli tee lähteä mökin ympäristöä kauemmaksi. Mikä meillä tässä onkaan ollessamme. Päätimme tämänkin päivän viettää Muonionjoella.
Monet mökkinaapurimme tulevatkin useimmiten tänne viettämään aikaa juuri Muonionjoella. Talvisin pilkkikalastamaan ja kesäisin lohiveneineen lohestamaan. Meidän mieli usein siintää retkille tunturimaastoon. Vaikkakin Jyke on kokeillut lohestamista Muonionjoella jopa tyydyttävällä menestyksellä.
Tänään laitoimme sukset jalkaan ja lähdimme eväinemme hiihtämään Muonionjokea toiseen suuntaan. Kun kerran pulkkakin on matkassa mukana niin, mikä estäisi käyttämästä tilannetta hyväkseen. Todellisuudessa en uskaltanut laskea mäkeä alas suksilla. En käsitä, mikä siinä jännitti, mutta tunsin oloni haperoksi.
Muru juoksi innoissaan perässäni mäkeä alas, kunnes vainusi jonkun hyvän tuoksun ja vaihtoi kesken kaiken suuntaa.
Kesken laskun jo ehdin miettimään, onnistuneeko edes tämäkään.
Mukkelis makkelis muija mäessä, mitäköhän vielä on edessä.
Onneksi lumi pehmoinen takapuolen alla, tästäkin siis selvittiin nauramalla.
Aurinko paistaa kirkkahasti ja lämmittää niin mieltä kuin ruumistakin. Matka Muonionjoella jatkuu hiljaksiin hiihdellen ja samalla sopivaa pysähdyspaikkaa etsien. On niin kaunista. Ihastelemme samalla mökkiläisten pihoja, joiden tontit ulottuvat aivan rantaan asti. Hiljaista vielä on. Tienoolla ei näy muuta liikettä.
Kahvihetki
Sopivan suojaisan paikan löydyttyä teemme itsellemme hyvän pesän, jossa voidaan taas vaan olla. Jyke laittaa kahvit tulelle ja otamme eväät esille. Murulla on aina poikkeuksetta ensimmäisenä ruoka mielessä. Niinpä ruokin ensin Murun. Itsellä on parempi mieli ja saa hyvällä omalla tunnolla nauttia omista eväistä. Tosin siitäkin Muru olisi omansa halunnut.
Vesi alkaa porisemaan pannussa. Vielä pitää odottaa. Suljen silmäni ja annan auringon lämmittää kasvojani. Ajatukset ovat täällä korvessa, hiljaisuudessa. Nostan katseeni ylös taivaisiin ja kiitän Jumalaani. Hetkestä, yksinkertaisuudesta, Hänestä. Kahvin tuoksu tulvii sieraimiini. Vedän syvään henkeäni. Aah....
Pannukahvi maistuu niin hyvältä. Ja kun sitä joutuu ensin odottamaan. Valmistaminen ja odotus tekevät kahvihetkestä ainutlaatuisen nautinnon.
Laitoin tähän linkin, jos sinua kiinnostaisi lohestaminen Muonionjoella. https://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastusmaksut-ja-luvat/vapalupa/alueet/tornionjoki-muonionjoki-konkamaeno.html
Kun aiheesta postauksen alussa mainitsin. Siihen on hyvä hakea etukäteen lupa, joita saa helposti netinkin kautta.
Jälleen saimme nauttia myös pienistä Talitinteistä, jotka uskaltautuivat hakemaan auringonkukan siemeniä lautaselta. Harmiksemme ne ovat niin arkoja, että salakuvaajan täytyy olla äärimmäisen hiljainen ja täysin piilossa saadessaan edes jonkin tason kuvia. Mutta kiva niitä on seurata.
Retkeily Muonionjoella oli virkistävä ja sopivan rauhallinen päivä rentoutti.
Uskon, että huomenna mieli siintää jo tuntureille. Yksi suosikki paikoistani on Pallastunturi. Luvassa on kauniita ja aurinkoisia päiviä sekä kauniita retkeily maisemia.
tapaamisiin t. caro, jyke ja muru
